MIG/MAG

MIG/MAG-HITSAUS on varsin yleinen metallien hitsaukseen käytetty kaasukaarihitsausprosessi, jossa valokaari palaa metallisen lisäainelangan ja työkappaleen välillä. Langansyöttölaite syöttää lisäainelankaa tasaisella nopeudella hitsauspistoolin lävitse kohti työkappaletta, jolloin valokaaren lämpö sulattaa lisäainelangan kärjen, ja sula metalli siirtyy hitsisulaan pisaroina.

MIG-HITSAUS puolestaan on nimitys prosessille, jossa suojakaasu on inertti (Metal Inert Gas), eli se ei reagoi hitsisulassa olevien aineiden kanssa. Kaasuna on argon, helium tai näiden seos. MIG-hitsausta käytetään ei-rautapohjaisten metallien, kuten alumiinien ja kuparin hitsaamisessa.

MAG-HITSAUS on nimitys prosessille, jossa suojakaasu on aktiivinen (Metal Active Gas). Aktiivinen suojakaasu reagoi hitsisulassa olevien aineiden kanssa, ja se on tyypillisesti argonin ja hiilidioksidin, argonin ja hapen tai argonin, hapen ja hiilidioksidin seos tai puhdas hiilidioksidi. Happi ja hiilidioksidi vaikuttavat hitsausprosessin monella tavalla: Molemmat kaasut muodostavat ohuen oksidikalvon metallisulan pinnalle, mikä vakauttaa valokaarta. Lisäksi oksidikerros laskee sulan viskositeettia parantaen hitsisulan juoksevuutta ja kostutuskykyä. Hiilidioksidilla on lisäksi hitsisulan huokoisuutta vähentäviä ominaisuuksia, joiden ansiosta terästen hitsauksessa on usein eduksi käyttää seoskaasun osana mieluummin hiilidioksidia kuin happea: Hiilidioksidimolekyylit dissosioituvat (hajoavat) valokaaren suuressa lämpötilassa, mistä seuraava kaasun voimakas tilavuuden kasvu parantaa hitsisulan suojausta ympäröivältä ilmalta ja etenkin ilmassa olevalta huokosia aiheuttavalta typeltä. Hiilidioksidimolekyylit muodostuvat uudelleen hitsisulan pinnalla, mikä lämpöä luovuttavana reaktiona tekee hitsisulasta leveämmän. Näin hitsin huokoisuus vähenee kaasujen päästessä helpommin pois hitsisulasta. MAG-hitsausta käytetään yleisesti rautapohjaisten metallien, kuten hiiliterästen ja ruostumattomien terästen hitsaamisessa.

Comments are closed